Kuntoutuksella on tärkeä merkitys toipumisessa joko fyysisestä tapaturmasta, traumasta tai psyykkisestä hoitoa vaativasta tapahtumasta. Kuntoutus on usein pitkä, aikaa vievä prosessi, joka vaatii sitoutumista sekä kuntoutettavalta, että ohjaajalta. Kuntoutusryhmiin osallistuminen kuuluu usein osana kuntoutusohjelmaa. Ohjelma voi olla valmiiksi rakennettu tai se räätälöidään kuntoutettavan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja sitä saatetaan joutua muuttamaan ohjelman edetessä.
Kuntoutusryhmät ovat usein keskusteluryhmiä, jossa korostetaan vertaistuen merkitystä ja pyritään ylläpitämään sosiaalista verkostoa, joka tukee kuntoutumisprosessia. Niihin osallistuminen nähdään monesti hyödyllisenä, mutta usein sen vapaaehtoisuutta korostetaan. Ryhmään osallistumisen tulee tapahtua kuntoutujan omasta tahdosta, joka riippuu kuntoutujan motivaatiosta ja sitoutumisesta ohjelmaan.
Lääkinnällinen kuntoutus
Lääkinnällinen kuntoutus nähdään usein hoidon tukena. Sen tehtävänä on tukea kuntoutujaa, mutta lääkinnällinen kuntoutus harvoin riittää yksin tukemaan potilasta, varsinkaan jos kyseessä on pitkä kuntoutusjakso. Lääkinnällistä kuntoutusta voidaan käyttää esimerkiksi psyykkisten oireiden ehkäisyyn tai kivun vähentämiseen.
Ammatillinen kuntoutus
Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa jaksamaan työelämässä. Se voidaan pitää kurssimuotoisesti, ja sen tavoitteena on ylläpitää työkykyä. Se voi tapahtua muun hoitojakson yhteydessä tai erikseen, jos työntekijä kokee sitä tarvitsevansa. Tähän liittyy usein myös muuta kuntoutusta, kuten lääkinnällinen kuntoutus.
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalisella kuntoutuksella tähdätään yksilön sopeutumiseen takaisin yhteiskuntaan ja syrjäytymisen estämiseen. Siinä on tarkoitus lisätä yksilön vuorovaikutustaitoja ja luoda uusia sosiaalisia verkostoja, joiden avulla kuntoutuminen edistyy. Erityisesti sosiaalisessa kuntoutuksessa korostetaan ryhmätoiminnan merkitystä kuntoutujalle. Sosiaalisen kuntoutuksen osana harjoitellaan myös elämänhallintaa ja kehitetään arkipäivän rutiineissa toimimista. Siihen voi ryhmätoiminnan lisäksi liittyä yksittäisiä tapaamisia esimerkiksi terapeutin kanssa.
Kasvatuksellinen kuntoutus
Erityisesti kasvatuksellinen kuntoutus on kohdistettu lapsille tai aikuisille, jotka ovat vajaakuntoisia toimintakyvyltään tai heillä on jonkin asteen kehitysvamma. Kasvatuksellisen kuntoutuksen tarkoituksena on lisätä yksilön pärjäämistä arjessa ja se tähtää itsenäisyyteen joko kokonaan tai osittain.
Kokonaisvaltaista kuntoutumista
Kuntoutumiseen riittää harvoin vain yksi muoto, vaan useita kuntoutusmuotoja yhdistelemällä, päästään parempiin hoitotuloksiin. Voi olla myös hankala erottaa, mikä lasketaan hoidoksi ja mikä hoidon jälkeiseksi kuntoutukseksi, eikä tämä raja olekaan aina selvä. Tavoitteena on kuitenkin lopputulos, jossa kuntoutuja säilyy fyysisesti ja psyykkisesti mahdollisimman toimintakykyisenä.